Juho: Eetu, sinä selän vaivojen ammattilainen. Näin etätöiden aikakaudellahan varmasti myös ryhtiasiat ovat mielessä kotitoimistojen äärellä. Huonoa ryhtiä pidetään usein erilaisten kipujen ja tuki-liikuntaelinongelmien taustasyynä ja hyvän ryhdin on ajateltu vähentävän kehon rakenteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Onko tämä näin yksiselitteistä?

Eetu: Näinhän sitä kuulee, kun asiaa tuodaan esiin yksiselitteisesti. Jos asiaa tarkastellaan väestötasolla, niin ryhti yksin selittää huonosti kipua – väestötasolla ”hyvä”- ja ”huono”-ryhtisillä ihmisillä kiputiloja havaitaan yhtä paljon. Ryhti ja selän muodot, kun ovat meillä jokaisella hyvin yksilöllisiä. On suoraa ja ”kurvikkaampaa” selkää. Juho: Totta turiset. On tutkitusti todettu, ettei ryhtiohjaus ja ergonomian parantaminen ole yleensä tehokkaita keinoja kipujen hoidossa eikä ennaltaehkäisyssä. Toki yksittäisen ihmisen kohdalla näistä voikin olla hyötyä.

Eetu: Aivan! Ihmisen hakeutuessa vastaanotolle niskahartia-alueen tai selkävaivan takia moni ihan kysymättä kuvailee omaa työympäristöään: ”Löytyy säädettävää työtasoa, ja että nämä ryhtiasiat ovat kunnossa”, mutta silti paikkoja kolottaa. Hyödyllisintä ryhtiohjausta työpäivän aikana saattaakin olla asennon vaihtelu ”paras asentosi on seuraava asentosi” lausahduksen mukaisesti.

Juho: Tuossahan on ideaa! Tuki- ja liikuntaelimistömme kaipaa kuormitusta, jotta se pysyy vahvana. Tähän perspektiiviä antaa myös, miten asiat ovat ajan saatossa muuttuneet. Tämän päivän ”työkone” on tietokone eikä esimerkiksi kirves tai kuokka. Nykyaikainen elämäntapa on muuttunut siihen suuntaan, että olemme enemmän paikallaan, kun liikkeessä. Juuri tämän takia riittävästä liikunnan määrästä huolehtiminen ja siihen kannustaminen on tärkeää, sillä aktiivinen elämäntapa ja liikuntaharrastukset suojaavat kiputiloilta. Liikkumattomuus esimerkiksi on ryhtiä huomattavasti suurempi ongelma. Myytinmurskaajat eivät ole ryhdin korostamisen puolestapuhujia vaan kannustavat huolehtimaan omasta kehostaan. Murskaajat haluavat muistuttaa, että tuki- ja liikuntaelimistön kipujen taustalla voi olla monia syitä. Ryhti ja asennot ovat vain yksi osatekijä muiden joukossa. Tehokkain ryhtiohjeistus useimmille ihmisille saattaa olla suositus asentojen vaihteluun riittävän usein. Vaivan iskiessä yksilöllistä ratkaisua kannattaa etsiä ammattilaisen avustuksella. Myytinmurskaajat auttavat sinua Juhon toimesta Tampereella ja Eetun Helsingissä.

Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi

Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat

10 katselukertaa0 kommenttia

Päivitetty: 7. joulu 2020

Eetu: Aikaisemmissa kirjoituksissa olemme sivunneet palautumista ja kokonaiskuormituksen huomioinnin merkitystä harjoittelusta. Muutetaan hieman näkökulmaa ja varsinaisen murskauksen sijaan käydään tällä kertaa läpi etätyön aiheuttamia haasteita ja mahdollisuuksia jaksamisen näkökulmasta.

Juho: Mikäpäs siinä. Välillä kuulee puhuttavan etätyöstä kuormittavana asiana. Omat rytmit ja rutiinit joutuu asettamaan uudelleen ja kotona työskentelyyn voi liittyä erilaisia haasteita. Tämän lisäksi varsinkin marraskuun pimeydessä helposti kokee väsymystä ja tunnetta siitä, ettei nyt vaan jaksaisi. Miten palautumisesta ja jaksamisesta voisi huolehtia näin ”etätyön aikakaudella”? Eetu: Niin toki, monille etätyöt kuitenkin tarjoavat mahdollisuuden säädellä milloin tekevät töitään. Myös etätyöhön riittävä uni ja monipuolinen ravinto luovat perustan jaksamiselle. Onkin hyvä aloittaa näistä, kun tarkastellaan omaa jaksamista ja palautumista työpäivästä. Juho: Aivan! Näiden lisäksi nostaisin esille tärkeänä liikkumisen, erityisesti hyvän kestävyyskunnon merkityksen. Etätöiden ohella kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi lounastauolla lenkkeillen tai pihapelejä pelaten – kävelypalaveri myös yksi mahdollisuus liikunnan sovittamiseen osaksi työpäivää.

Eetu: Juuri näin, lihasvoimaa kehittävää harjoittelua ei kannata myöskään unohtaa. Jos mahdollista, oman liikuntatuokionsa voisi ajoittaa valoisaan aikaan, jolloin ulkoilukin voi olla mieluisampaa. Myös hyötyliikkuminen pihatöiden ja kauppareissun muodossa on ehdottomasti hyödyksi.

Myytinmurskaajat kokevat etätyön mahdollisuutena. Liikkuminen valoisan aikaan ja työpäivän tauottaminen liikunnalla ovat jaksamista ja palautumista edistäviä keinoja. Myytinmurskaajat suosittavat liikkumista monipuolisesti, mutta nostavat esiin erityisesti aerobisen liikunnan merkityksen, se kun auttaa jaksamaan ja palautumaan arjesta. Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat

8 katselukertaa0 kommenttia

Päivitetty: 7. joulu 2020

Auttaako lepo jännekipuun?

Eetu: Moikka Juho, saatiin mukava startti kirjoittelulle, joten eiköhän jatketa! Alaraajaan paikantuva jänteen kiputila, joka on alkanut pikkuhiljaa voimistuen, on yleinen vaiva vastaanotolla. Mistäs tässä olikaan kysymys?

Juho: Joo sehän passaa! Jänteen kiputila, eli tendinopatia, on tosiaan useimmiten seurausta siitä, kun rasituksen määrää on lisätty liian nopeasti suhteessa jänteen sietokykyyn.

Eetu: Aivan, alaraajan osalta vaivaahan tavataan yleisesti akillesjänteessä, takareiden lähtökohdassa ja polvilumpion jänteen kiinnityskohdassa. Usein kuulee tähän vaivaan suositeltavan lepoa, venyttelyä ja harjoittelun lopettamista, jotta ”tulehdus” ja kipu jänteestä poistuu?

Juho: Juu, nykytiedon mukaan jännekipuun voi liittyä tulehdusreaktio, mutta se ei ole keskeisessä roolissa jännekivussa. Tarkalleenhan syytä jänteen kivulle ei tällä hetkellä tiedetä. Lepo helpottaa hetkellisesti oiretta, mutta se ei lisää jänteen sietokykyä rasitukselle. Olisiko Eetu sinulla tietoa miten tätä kannattaisi hoitaa?

Eetu: On tärkeää pohtia, onko selkeää liian suurta muutosta rasituksessa tapahtunut liian nopeasti. Kuormitusta kannattaa hetkellisesti vähentää, mutta samanaikaisesti jännettä harjoituttaa voimaharjoittelulla. Jänteen sietokyky rasitukselle lisääntyy harjoittelemalla ja kun harjoittelua vaikeutetaan asteittain, päästään useimmiten palaamaan takaisin täysipainoiseen harrastamiseen tai työn pariin. Harjoittelulle tarvitsee antaa aikaa. Paras tapa hoitoon on kuitenkin harjoittelun suunnitelmallisuus, jotta tällaisia ”kuormituspiikkejä” ei pääse syntymään ja jänteen kiputila voidaan välttää.

Tuomio: Tämä myytti on murrettu. Lepo helpottaa jännekipua, mutta ilman kuntouttavaa harjoittelua kipu hyvin usein tulee takaisin, kun palataan työhön tai harrasteisiin. Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa kuukausittain otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Alkuperäisen postauksen löydät täältä: https://www.relahierojat.fi/Ajankohtaista/1792020-Lihashuollon-myytinmurtajat #jännekipu #kuormitus #palautuminen #naprapatia #ennaltehkäisy #voimaharjoittelu #lihashuollonmyytinmurskaus

6 katselukertaa0 kommenttia
1
2