top of page

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen kirjoittavat Lihashuollon myytinmurskaajat -blogisarjaa Rela-hierojille. Eetu palvelee asiakkaita Helsingissä ja Juho Hämeeninnassa ja Tampereella. Tutustu heidän palveluihinsa täällä.

Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia? 

Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan? 

 Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.   

Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon?   Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta.  Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?    Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.     Myytti murrettu Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon.  Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Tässä linkki alkuperäiseen julkaisuun: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/

1 katselukerta0 kommenttia

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen kirjoittavat Lihashuollon myytinmurskaajat -blogisarjaa Rela-hierojille.

Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan? 

Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun vaihtaminen pehmeältä alustalta asfaltille. Rasitusvammalle voi altistaa myös liiallinen kokonaiskuormitus ja vähäinen palautuminen liikkujan elämän muilla osa-alueilla. Riittävä uni ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä. 

Juho: Aivan. Rasitusvamman oireilu ilmenee tyypillisesti asteittain pahentuen harjoittelun aikana ja lopulta oireita voi ilmetä myös harjoittelun jälkeen. On hyvä muistaa, että rasitusvamman oireet voivat alkaa myös äkisti ilman asteittaisuutta.  Tyypillisiä rasitusvammoja ovat mm. jänteiden kiputilat, luun rasitusmurtumat ja niiden esiasteet. Kasvuikäisillä tavataan myös luun kasvulinjojen kiputiloja, niin kutsuttuja apofysiitteja. Rasitusvammojen hoitohan on helppoa – lepoa ja sitten täydellä teholla ”takaisin, mihin jäätiin”, vai? 

Eetu: Rasitusvammat vaativat kyllä lepoa, mutta harvemmin tarvitaan täydellistä lepoa. Täydellisen levon jälkeen välitön samaan harjoittelumäärään ja intensiteettiin palaaminen voi johtaa helposti rasitusvamman uusiutumiseen. Suhteellinen lepo usein onkin oikea lähestyminen – vähennetään tai tauotetaan rasitusvammaan johtanutta harjoittelua. Tilalle suunnitellaan yhdessä naprapaatin tai fysioterapeutin kanssa korvaavaa harjoittelua, tavoitteena ylläpitää fyysistä suorituskykyä ja kudosten rasituksensietokykyä. Liikkujan ”korvien välille” on erittäin tärkeää mahdollisuus jatkaa aktiivista arkea. 

Juho: Kyllä. Paluu normaaliin harjoitteluun tulee toteuttaa asteittain harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisäten. Aikataulua määrittää se, minkä kudoksen vammasta on kyse – eri kudoksilla on erilaiset paranemisajat. On syytä myös huomioida muut mahdolliset ylirasitukseen johtaneet tekijät. 

Myytti murrettu: Rasitusvammoja ei kannata hoitaa totaalisella levolla, vaan suhteellisella levolla. Myytinmurskaajat suosittelevat nousujohteista paluuta liikuntaan vamman jälkeen.  

Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi

2 katselukertaa0 kommenttia

Tuki- ja liikuntaelinkudokset esittelyssä - OSA 4 – NIVELSITEET

Tässä osassa käydään läpi yhtä kehomme tukipilaria – nivelsidettä, sen vammaa, kuntoutusta ja ennaltaehkäisyä.


Nivelsiteillä on kaksi pääasiallista tehtävää. Ne toimivat kehon tukirakenteena rajoittaen luiden välistä liikettä yhdessä lihasten ja jänteiden kanssa. Verrattuna lihaksiin tai jänteisiin, nivelsiderakenteita emme voi tarkoituksenmukaisesti jännittää, joten ne ovat osa ”passiivista” tukiverkkoamme. Toisena tehtävänä nivelsiteet välittävät aivoille tietoa (proprioseptiikka), missä asennossa kehon eri rakenteet ovat, jotta aivot osaavat reagoida nopeiden tai vähän hitaampien tilanteiden vaatimalla tavalla.


Nivelsidevammat tapahtuvat pääasiassa äkillisten nopeiden liikkeiden aikana (suunnanmuutokset, horjahdukset, kaatumiset). Näin ollen nivelsidevammoja tapahtuukin tyypillisesti pallopeleissä, voimistelusaleissa tai liukkailla keleillä. Tyypilliset vaurioituvat rakenteet sijaitsevat olkapään lisäksi kehon ääriosissa nilkassa, polvessa ja ranteessa, sillä pitkien vipuvarsien välityksellä niihin kohdistuu suuria voimia erityisesti nopeissa liikkeissä. Vamman sattuessa omassa työssäni on tärkeää pyrkiä paikallistamaan ensin laajemmin vaurioitunut tai vaurioituneet rakenteet. Tarvittaessa lisätietoa vammarakenteista antaa magneettitutkimus ja tilanteen vaatiessa teen mielelläni yhteistyötä erilaisten ammattilaisten kanssa. Kun vaurioitunut rakenne ja vaurion suuruus on selvillä, on aika miettiä tulevaa ja sitä, mihin käyttötarkoitukseen tulevaisuudessa rakennetta tullaan käyttämään. Tämän päivän tietämyksen mukaan nivelsiteen repeämässä leikkaus ei kaikkien vammojen kohdalla ole ainut ratkaisu, vaan hyvällä kuntoutuksella on mahdollista saavuttaa sama paranemisen vaikuttavuus. Tämän takia pelisilmää tarvittaisiin pallokenttien lisäksi myös leikkausta suunniteltaessa.


Nivelsiteen paranemisvaiheet jaetaan tyypillisesti kolmeen (inflammaatio, proliferaatio ja remodellaatio) kudoksessa tapahtuvien korjausprosessien mukaiseen järjestykseen. (Tässä päivityksessä tiivistetty kahteen). Siihen, kauanko vamman paranemiseen menee aikaa, vaikuttaa käyttäjän ikä, vaurioitunut rakenne, sen sijainti (rakenteeseen tuleva verenkierto) sekä erilaiset elintapatekijät, kuten tupakointi. Vammatilanteen jälkeen tulisi vaurioitunut alue rauhoittaa mahdollisimman hyvin. Tässä aiempi ohjeistus KKK = kylmä, koho, kompressio on korvattu ohjeistuksella = RAUHAA.


Se, miten ja missä ympäristössä nivelsidettä lähdetään ”uudelleenkouluttamaan”, riippuu hyvin paljolti siitä, mihin käyttötarkoitukseen nivelsidettä tullaan tulevaisuudessa käyttämään. Onko vaatimus olla se nopein ässä pelikentällä, pitääkö piruettien pyöriä vai riittääkö maltillisempi askellus maisemia ihaillen? Joka tapauksessa nykytiedon valossa myös nivelsidevamman jälkeen rakennetta pyritään kuormittamaan mahdollisimman nopeasti. Kun turvotuksen kehittyminen vamma-alueelle on rauhoittunut, alkaakin rakenteen uudelleenkoulutus liikuttaen ja vahvistaen = RAKKAUTTA.

Ennaltaehkäisy - Entäs sitten, jos vammatilanteen haluaisi välttää mahdollisimman hyvin? Kaikkia nivelsidevammoja ei pystytä välttämään, mutta systemaattisella harjoittelulla on mahdollista vahvistaa nivelsiteen kestävyyttä 10–20 %, kun taas täysi lepo heikentää rakenteen ominaisuuksia. Erilaisilla ennaltaehkäisevillä harjoitusohjelmilla (voima- ja neuromuskulaariset harjoitusohjelmat) on saavutettu hyviä tuloksia nivelsidevammojen ennaltaehkäisyssä. Näistä tunnetuimpana esimerkkinä FIFA 11+.Päähuomion näissä ohjelmissa on saanut ACL-vamman ennaltaehkäisy, sillä uuden eturistisiteen uudelleenkoulutus kestää selvästi pidempään 9–12 kk. Myös nivelsidevamman kohdalla vammalle altistavia tekijöitä on tyypillisesti useampia, joista herkin on nivelsiteen aikaisempi vamma. Tämän takia olisi tärkeää huolehtia ensimmäisen vamman kohdalla riittävästä uudelleenkoulutuksesta. Mikäli äkkinäinen tilanne on aiheuttanut selviteltävää tukirakenteissasi ja tarvitset apua uudelleenkoulutuksessa – autan mielelläni vastaanotoillani Tampereella ja Hämeenlinnassa. Ajanvaraus www.naprapaattipitkanen.fi Suora linkki pehmytkudosvammojen ensiapuun ja hoitoon = Rauhaa ja Rakkautta https://terveurheilija.fi/wp-content/uploads/2021/05/peacelove-terveurheilija-UUSIN.pdf Linkki alkuperäiseen julkaisuun instagramissa: https://www.instagram.com/p/CegGcQ-jCl8/ Nappaa seurantaan @naprapaattipitkanen Fb & Instagram #naprapaatti #nivelside #kuntoutus #ennaltaehkäisy #voimaharjoittelu #olkapääkipu #polvikipu #lääkärikeskusaava #relahierojat #liiketilakokonaisuus #yhteistyöonylivoimaa #nilkannyrjähdys #aclvamma #eturistiside

50 katselukertaa0 kommenttia
bottom of page