top of page

Tuki- ja liikuntaelinkudokset esittelyssä - OSA 5 – NIVELET

Tässä osassa valokeilaan pääsee kehomme liikkuva osa eli NIVELET


Yleistä perustietoa:

-Niveliä löytyy sieltä, missä kaksi luuta kohtaavat toisensa.

-Liike tapahtuu nivelistä.

-Nivelten toiminta perustuu liikkeeseen, tukeen ja taitoon hallita niveltä, joten ne on tehty käyttöä varten!


Nivelvaivat on yksi syy hakeutua vastaanotolleni - Ne kun voivat tapahtua sekä äkillisesti että vähitellen. 🦵💪

➡️Äkillisesti syntyvät nivelvaivat tapahtuvat yleensä nopeissa liikkeissä esim. suunnanmuutokset palloilulajeissa (polvilupion, patellan luksaatio). Toinen yleinen kohde on olkapää, jossa sijoiltaanmeno tapahtuu tyypillisesti yläraajan kontaktitilanteissa alustaan tai toiseen henkilöön (olkanivelen sijoiltaanmeno). Ja huomiona - vaikka "nivelperäinen" ärsytys voi ilmaantua myös selkärangan alueelle - selkärangan nivelet tai SI-nivel eivät voi mennä sijoiltaan muutakun vakavissa ja isoenergisissä onnettomuuksissa (esim. kolaritilanteet, silloin et siis ole vastaanotolla).

➡️Vähitellen kehittyvistä nivelvaivoista yleisin on nivelrikko. Sitä ilmenee eniten lonkan, polven ja olkapään alueella. Nivelrikolle altistavia tekijöitä ovat: ikä, ylipaino, perimä, erilaiset nivelen poikkeamat sekä merkittävät niveleen kohdistuneet vammat.


⚒️Kipu nivelen ympärillä ei tarkoita aina kudosvauriota tai että nivelen käyttö tulisi lopettaa täysin. Mikäli kipuilu tai jokin liikerajoitus häiritsee liikkumista, voin olla apunasi! Mikäli haluat saada keinoja pidettyä nivelesi liikkeessä myös jatkossa, voin olla apunasi!💃🏌️‍♂️🤸



3 katselukertaa0 kommenttia

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen kirjoittavat Lihashuollon myytinmurskaajat -blogisarjaa Rela-hierojille. Eetu palvelee asiakkaita Helsingissä ja Juho Hämeeninnassa ja Tampereella. Tutustu heidän palveluihinsa täällä.

Eetu: Moro pitkästä aikaa, Juho. Otetaanpas pienen tauon jälkeen avaus useita suomalaisia koskettavasta vaivasta eli nivelrikosta. Mistä nivelrikosta on oikein kyse ja miten oireilevan nivelrikon kanssa tulisi toimia? 

Juho: Joo, kysehän on vähitellen kehittyvästä koko nivelen toimintaan vaikuttavasta vaivasta, ei pelkästään nivelrustoon kohdistuvasta ”kulumisesta”. Nivelrikkoa tavataan tyypillisesti lonkassa, polvessa, ranteen ja sormien nivelissä, mutta sitä voidaan havaita kaikissa ihmiskehon nivelissä. Kuinka tähän nivelrikkoon sitten sairastutaan? 

 Eetu: Vaikka yleisestä tuki- ja liikuntaelinongelmasta on kyse, tarkkaa syytä, kellä nivel alkaa oireilemaan ei tiedetä. Nivelrikkolöydöksiä kun tavataan myös oireettomilla ihmisillä osana normaalia ikääntymistä. Nivelrikolle yleisin altistava tekijä on ikääntyminen – sitä havaitaan tyypillisesti yli 55-vuotiailla, ja sen esiintyvyys kasvaa iän karttuessa. Muita altistavia tekijöitä ovat perimä, ylipaino sekä erilaiset nivelrakenteen poikkeavuudet ja merkittävät niveleen kohdistuneet vammat. Kuntoliikunnalla nivelrikkoa on vaikea itselleen aiheuttaa.   

Juho: Aivan. Tyypillisimmät nivelrikon oireet ovat liikerajoitus ja kipuilu nivelen alueella. Puhuttaessa lonkan nivelrikosta, oireilua voidaan kokea pakaran, lantion ulkosivun, etureiden ja nivusen alueella, kun taas polven nivelrikko oireilee tyypillisesti tarkemmin itse nivelen alueella. On hyvä tiedostaa, että yhdessä päivässä tämä vaiva ei kehity, vaikka oireilu voi alkaa äkisti. Alkuun nivelrikon aiheuttamaa oireilua voidaan havaita liikkeelle lähtiessä ja liikkuessa, kipuilun helpottaessa paikallaan ollessa. Tämän ilmiön seurauksena moni luopuu kipuilua aiheuttavista aktiviteeteista. Onko olemassa muitakin vaihtoehtoja nivelkivun hoitoon?   Eetu: Lievien nivelrikko-oireiden osalta olisi ehdottoman tärkeää pysyä aktiivisena. Liikuntaharjoittelu lievittää tutkitusti nivelrikon oireita. Kotona tai kuntosalilla toteutettu lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä vedessä tapahtuvaan liikkumiseen voi olla hyvä vaihtoehto. Raskaampikaan liikunta ei ole kiellettyä. Esimerkiksi naprapaatin vastaanotolla tilannetta voidaan lähestyä yksilöllisesti harjoitusohjelmaa rakentaen – aiempi liikuntatausta, oirekuva ja arjen vaatimukset huomioiden. Tilanteeseen sopivalla fyysisellä aktiivisuudella ylläpidetään ja edistetään toimintakykyä vaivasta huolimatta.  Mutta mitenkäs vaiva sitten lopulta todetaan?    Juho: Lääkärin diagnoosi pohjautuu oirekuvaan ja röntgenkuviin. Vasta viimeisenä vaihtoehtona tässä sairaudessa on leikkaus. Kuten mainittu, elintapojen tarkastelu ja liikunta ovat ensisijaista hoitoa. Lääkärin määräämällä kipulääkityksellä rauhoitetaan oireilevammat jaksot ja lievitetään oireita.     Myytti murrettu Murskaajat suosittelevat huolehtimaan nivelterveydestä läpi elämän monipuolisen liikunnan keinoin. Uudenlaisen nivelkivun ilmetessä kannattaa hakeutua terveydenhuoltoalan ammattilaisen arvioon.  Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi Tässä linkki alkuperäiseen julkaisuun: https://www.relahierojat.fi/nivelrikosta-liikunnan-iloon-eetun-ja-juhon-vinkit-nivelten-hyvinvointiin/

2 katselukertaa0 kommenttia

Päivitetty: 11. kesäk.

Naprapaatit Eetu Auvinen ja Juho Pitkänen kirjoittavat Lihashuollon myytinmurskaajat -blogisarjaa Rela-hierojille.

Juho: Moikka Eetu, jutellaanhan hieman liikuntaan liittyvistä rasitusvammoista. Mitä rasitusvamma-termillä tarkoitetaan? 

Eetu: Moikka! Rasitusvamma on nimensä mukaisesti liiallisen rasituksen myötä syntynyt vamma. Yleensä rasitusvammaa edeltää jokin muutos harjoittelussa, kuten liiallinen harjoittelumäärän tai intensiteetin lisäys. Taustalla voi olla myös muutoksia harjoitteluympäristössä, esimerkiksi juoksun vaihtaminen pehmeältä alustalta asfaltille. Rasitusvammalle voi altistaa myös liiallinen kokonaiskuormitus ja vähäinen palautuminen liikkujan elämän muilla osa-alueilla. Riittävä uni ja monipuolinen ravitsemus ovat tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä. 

Juho: Aivan. Rasitusvamman oireilu ilmenee tyypillisesti asteittain pahentuen harjoittelun aikana ja lopulta oireita voi ilmetä myös harjoittelun jälkeen. On hyvä muistaa, että rasitusvamman oireet voivat alkaa myös äkisti ilman asteittaisuutta.  Tyypillisiä rasitusvammoja ovat mm. jänteiden kiputilat, luun rasitusmurtumat ja niiden esiasteet. Kasvuikäisillä tavataan myös luun kasvulinjojen kiputiloja, niin kutsuttuja apofysiitteja. Rasitusvammojen hoitohan on helppoa – lepoa ja sitten täydellä teholla ”takaisin, mihin jäätiin”, vai? 

Eetu: Rasitusvammat vaativat kyllä lepoa, mutta harvemmin tarvitaan täydellistä lepoa. Täydellisen levon jälkeen välitön samaan harjoittelumäärään ja intensiteettiin palaaminen voi johtaa helposti rasitusvamman uusiutumiseen. Suhteellinen lepo usein onkin oikea lähestyminen – vähennetään tai tauotetaan rasitusvammaan johtanutta harjoittelua. Tilalle suunnitellaan yhdessä naprapaatin tai fysioterapeutin kanssa korvaavaa harjoittelua, tavoitteena ylläpitää fyysistä suorituskykyä ja kudosten rasituksensietokykyä. Liikkujan ”korvien välille” on erittäin tärkeää mahdollisuus jatkaa aktiivista arkea. 

Juho: Kyllä. Paluu normaaliin harjoitteluun tulee toteuttaa asteittain harjoittelun määrää ja intensiteettiä lisäten. Aikataulua määrittää se, minkä kudoksen vammasta on kyse – eri kudoksilla on erilaiset paranemisajat. On syytä myös huomioida muut mahdolliset ylirasitukseen johtaneet tekijät. 

Myytti murrettu: Rasitusvammoja ei kannata hoitaa totaalisella levolla, vaan suhteellisella levolla. Myytinmurskaajat suosittelevat nousujohteista paluuta liikuntaan vamman jälkeen.  

Kirjoitus julkaistu osana myytinmurskaajat-blogitekstiä, jossa otetaan käsittelyyn jokin lihashuollossa vallitseva myytti. Blogin toisena kommentoijana toimii naprapaatti Eetu Auvinen. Eetun ajatuksiin pääset laajemmin tutustumaan hänen nettisivujensa kautta: https://www.naprapaattiauvinen.fi

2 katselukertaa0 kommenttia
bottom of page